Ihanaa kun tuo vasemman käden etusormi on taas kunnossa ja voin taas pitkästä aikaa neuloa ja virkata. Minulta jäi vähän kesken villasukan toinen pari. Sitä meinaan tänään Bond elokuvan aikana neuloa. Sukkien kutominen saa kyllä sitten jäädä vähäksi aikaa. Tai siis nämä Baijerilaiset, ne pitäisi kyllä tehdä. Näille sukille on muuten suomessa ihan oma bloginsakin.

Tossa taannoin kerroin matkalaukusta, joka oli täynnä erilaisia neulontalehtiä. Näitten lisäksi löysin sieltä kauan sitten ostamiani pari virkkauskirjaa.

Olin ihan unohtanut niitten olemassaolon. Ihanaa, että äiti oli säilönyt ne näinä kaikkina vuosina.

Virkatut päiväpeitot ovat taas muuten muotia. Itse olen joskus aloittanut peiton virkkaamisen. Siinä kävi sitten niin, että äitini sen sitten loppujen lopuksi teki valmiiksi. En tiedä aloittaisiko taas peitteen teon. Tekee silloin kun huvittaa. Pitäisi vain osata ostaa tarpeeksi lankaa. Mitään ei ole niin inhottavaa kuin se, että juuri viime metreillä lanka loppuu kesken. Tästä ainakin minulla on ikäviä kokemuksia.

Tässä toisessa kirjassa on ihan mukavan näköisiä sängynpeitteitä ja on siinä myös muutama liinan ohje.

Toinen kirja on taas täynnä hienoja pitsejä.

Täytyy lopettaa kun tuo Bond kuluu alkaneen.